perjantai 9. syyskuuta 2016

Olohuoneen muuttoliikettä

Hei taas pitkästä pitkästä aikaa Toivottavasti sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu kaikkea hyvää. Syksy alkoi kuin varkain. Onneksi kiireisen kesän jälkeen alkaa meno taas rauhoittumaan. Koulu ja harrastukset lyö kyllä täsmällisemmän tahdin arkipäiviin. Tosin nyt jo olen aivan sekaisin kaikkien lippujen, lappujen ja viestien kanssa. Homma jatkuu siis aivan samaan tahtiin mihin jäätiin keväällä. Tänä vuonna olen kieltäytynyt potemasta paska äiti syndroomaa. Mitä sitten jos kaikki kirjat ei ole just heti muovitettu tai jos lenkkarit menikin jalkaan kumisaappaiden sijaan. Eihän maailma siihen kaadu jos varpaat kastuu. Eikä maailma  kaadu siihenkään jos avaimet unohtuu kotiin. Vielä tarkenee istua rappusilla ja jos oikein tiukkaa tekee voi omalla pihalla käydä puskapissalla. Tulee hoidettua tuo syyslannoituis samalla.

Nyt kyllä karkasin otsikon aiheesta aikas kauas joten palataanpa takaisin olohuoneeseen. Olohuone on nyt siis siirretty ruokahuoneeseen. Joka on edellisillä asukkailla ollutkin alunperin olohuoneena. Yllättäen tämä muutaman metrin muutto tuntui kaikista heti (muutosvastarinnan jälkeen) aika hyvältä kun oli saatu kaikki paikoilleen. Tosin tv on vielä purkutöiden seassa. Ja ehkä yllätyksistä suurin, kukaan ei ole juuri mokomaa kapistusta kaivannut. 

Olohuoneesta tuli pesämäisempi ja on oikeastaan aika mukavaa että se on heti keittiön vieressä. Ja ehkä tässä remontin kuluessa lopullinen huonejärjestyskin selkiytyy. Niitä kuningasajatuksia kun tuntuu syntyvän meille kummallekin tuon tuosta. Keltaisia seiniä olen kaivannut yllättävän vähän vielä toistaiseksi. Ehkä seitsemäntoista vuotta teki tehtävänsä. Tunnustettakoon että olen kuitenkin erilaisia keltaisia lappusia kantanut kotiin maalikaupoista. Tosin joukkoon on päässyt myös sähäkkä pinkki ja raikas ruohonvihreä. Mutta vielä en paljasta mihin tätä tehosteväriä olen suunnitellut. Hyviä arvauksia otetaan toki vastaan. Jos olet uusi lukija tai haluat muuten vain muistella keltaista olkkaria niin klik klik.
Jos kaikki olisi mennyt suunnitellusti niin tänään olisi ollut liukuikkunan asennus. Onneksi ei rysäytetty olohuoneen seinää auki kokonaan luvattuun päivään. Nyt odotellaan päivä kerrallaan ja toivotaan parasta. Lattiaa purkaessa löytyi myös hiukan kosteutta vanhan ikkunan kohdalta. Toivottavasti kosteutta ei löydy enempää. Tosin paha aavistus leijuu ilmassa pienen pistävän hajun muodossa. Onneksi sekin selviää parin viikon sisään. Nyt on maltti valttia, edetään pienin askelin ja mitä kaikkia viisauksia niitä nyt olikin. Todellisuudessa tekisi mieli huhkia hartiavoimin ja saada hitaan purkamisen sijaan valmista. Tämä ilta otetaan kuitenkin rennosti. Seuraava suuri suunnitelma on käydä vaahtokarkki varkaissa, sytyttää kynttilät ja katsoa Emmerdale.

Rentouttavaa viikonloppua sinulle.
Heidi

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Oikotie onneen


Usein sanotaan ettei sitä ole, oikotietä onneen nimittäin, mutta tässä tapauksessa olen kyllä täysin eri mieltä. Kuuman ja helteisen työpäivän päätteeksi halusin takuuvarman keinon kerätä rakkaat hetkeksi terassille vaihtamaan päivän kuulumisia, nauttimaan raikkaista juomista ja marenkiherkusta. Marengit rikottiin pienemmiksi palasiksi, lisättiin kulhoon keroksittain vanilja- ja mansikkajäätelöä, vadelmaa, mansikkaa, mustikkaa, nektariinia, minttua ja krassin kukkia. Näitä pilvenhattaran kokoisia jättimarenkeja on PetriS Chocolate Roomissa ollut pitkin kesää, samoin omia lempi limuja. Efferven limuista Pink Rose on jo pidempiaikainen ihastus, mutta kärkikahinoihin on päässyt mukaan raikas appelsiini ja granaattiomena. Kesä on ollut tavanomaista haipakkaa. Onneksi on kuitenkin ollut aurinkoa, valoa ja lämpimiä iltoja. Täällä lasketaan jo päiviä koulujen alkamiseen. Ei sillä, että sinne haluttaisiin vielä mennä. Ennemminkin ehkä hieman järkyttyneinä kuinka nopeasti loma on taas mennyt. Onneksi lapset saa nauttia vielä lomatunnelmista Mister M:n kanssa. Itse taidan pakata repullisen juomista huomisen työpäivän varalle jos se lehtien lööpeissä luvattu +30 astetta napsahtaakin mittarissa rikki :)
Ihania kesäiltoja sinulle.
Heidi

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Pilvipoutaa

Aamupala paahteisella terassilla, pyykit pyörii koneessa, imuri odottaa nurkassa ja pölyt pyyhkijäänsä. Olo on kesäisen raukea, suorastaan laiskahko ja rannalle lähtö tuntuu nyt kaikista houkuttavimmalta vaihtoehdolta. Sitä ennen otan kuitenkin neljä tehokasta puolen tunnin spurttia. Joskus kun on vaikea keskittyä siivoamiseen tai ylipäätään aloittaa siivooaminen jaan sen osiin ja laitan kellon soimaan puolen tunnin jaksoihin. Ensimmäisellä puolituntisella kerätään kaikki lainehtiva kama oikeille paikoilleen. Toisella imuroidaan, kolmannella pestään lattiat ja neljännellä pyyhitään pölyt sekä pestään veskit. Jos aikaa jää yli niin onneksi olkoon olen juuri voittanut päiväkahvit. Nyt tuumasta toimeen niin olen rannalla lapsien kanssa ennen kuin uskonkaan :)
Aurinkoista päivää sinulle.
Heidi

maanantai 27. kesäkuuta 2016

27.6.2016

Juhlat on nyt hetkeksi juhlittu joten tervetuloa arki. Juhannus alkoi jo pienellä varaslähdöllä viime torstaina kun vietimme keskimmäisen höpön kanssa perinteiset yhteissynttärit. Juhannus kului omalta osaltani pääosin töissä, mutta illan aikana kerkesi virittäytyä hyvinkin tunnelmaan. Lämpö, aurinko, valvotut illat, viini, ystävät ja ruoka yhdistettyinä työpäiviin teki jo eilen illalla sohvan nurkan varsin houkuttelevaksi. Ryhmä Pullmanin, George Gentlyn tutkimuksien ja Neiti Marplen jälkeen olo olikin jo lähes uudesti syntynyt. Tämän päiväinen vesisade on hellinyt mieltä, kiireettömyyttä, puutarhaa, olematonta kasvimaata ja raikastanut painostavaa ilmaa. En ole tainut odottaa ukkosta pitkään aikaan näin paljon.     
Tämän kertaiset juhlatarjottavat pidettiin varsin simppeleinä. Tytär toivoi marenkeja, pavlovaa ja mutakakkua. Sitä saa mitä tilaa ja tällä kertaa suolaisena toast skageneita kaupan päälle. Pöydälle haettiin kukkakaupasta kauniit terhakat daalian oksat. Daalioihin en taida kyllästyä koskaan ja nyt jo näitä ihanuuksia katsellessa kaduttaa etten istuttanut tänä vuonna yhtä ainokaistakaan daaliaa. No tästä virheestä viisastuneena arvaatte varmaan mitkä kukkii taas ensi vuonna puutarhassa...
Koska tällä kertaa mutakakku sai osakseen paljon hehkutusta ja hipoi lähes täydellisyyttä niin laitetaanpa resepti myös tänne talteen.

Mutakakku

4 kananmunaa
4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
100 g suolatonta voita
1 dl rypsiölyä
2 dl siirappia
2 dl vehnäjauhoja
2 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
100 g tummaa suklaata

+ Kuumenna uuni 175 asteeseen.
+ Voitele ja jauhota vuoka (halk. 24-26 cm), laita vuoan pohjalle leivinpaperi.
+ Vaahdota kananmunat, sokeri ja vaniljasokeri vaaleaksi vaahdoksi.
+ Paloittele suklaa ja sulata vesihauteessa
+ Sulata voi, lisää siihen öljy ja siirappi. Kiehauta.
+ Sekoita neste munavaahtoon.
+ Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja suola keskenään ja kääntele seos taikinaan.
+ Sekoita lopuksi sula suklaa hyvin taikinaan.
+ Paista kakkua toiseksi alimmalla tasolla noin 40 minuuttia. Kakun tulee olla reunoilta napakka ja keskeltä pehmeä.

Tarjoile jäätelön tai pehmeäksi vispatun kermavaahdon ja raikkaiden marjojen kanssa.
Lupaan että on herkkua.

Ihania kesäisiä hetkiä sinulle ja iloa alkaneeseen viikkoon.
Heidi

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Riko mun rytmi, tuhoo harmonia...

Heikun keikun pitkästä aikaa! Aivan mahtavaa keretä istahtaa hetkeksi koneen ääreen ja tehdä pienen hetken itselleen mieluista ja niin rakasta asiaa elikkä kirjoittaa muutaman rivin tänne blogiin, jiihaa!! Ja käydä lukemassa teidän postauksia lasillinen kylmää valkkaria käden ulottuvilla ja kuunnella samalla musiikkia, jiihaa uudelleen ♥ Hiljaiselon syynä on puhtaasti ollut elämä, ruuhkavuodet, ilot, surut, huoli, nyyttärit, konsertit, kokoukset, valmistujaiset, koulun päättäjäiset, työt, Mister M.n lopputyö + työt, lasten harrastukset, juokseminen, puutarha, kesä, helteet, häät, pyöräily, unettomuus, levottomuus, koskettavat kohtaamiset.... Siinä se pähkinänkuoressa, elämä tällä hetkellä :)

 Paljon kaivattu sade venyttää kasvimaalla sipulin varsia. Mutta juhannusta kohti mennään yhtä varmasti kuin joka vuosi ja nyt kun kahlasin Spotifyn musiikkitarjontaa niin täältäpä löytyi Pariisin Kevään uusin biisi joka sopii kuin nakutettu juhannukseen. Ja niin kuin monen monta kertaa, se joku tuntematon joka kirjoitti lyriikat on varastanut pieniä paloja suoraan kuin omasta elämästä.   
Täältä pääset kuuntelemaan kyseisen biisin:

riko mun rytmi
tuhoo harmonia
seuraa mun jälkii
peitä ne, ettei voida palata
hiivi mun takana
tanssi mun mukana
kulje mun varjona
hyppää mun takia

riko mun rytmi
tuhoo harmonia
seuraa mun jälkii
peitä ne, ettei voida palata
hiivi mun takana
tanssi mun mukana
kulje mun varjona
hyppää mun takia


riko mun rytmi
tuhoo harmonia
seuraa mun jälkii
ja peitä ne, ettei voida palata
hiivi mun takana
tanssi mun mukana
kulje mun varjona
tiputa sun aseet
ilman sanoja
sytytät mun tulen
lyöt mun rumpua
eikö me olla viattomia
sytytetään tulet pitkin rantoja


tiputa sun aseet

ilman sanoja
sytytät mun tulen
lyöt mun rumpua
eikö me olla viattomia
sytytetään tulet pitkin rantoja
pitkin rantoja

hiivi mun takana (hiivi mun takana)

tanssi mun mukana (tanssi mun mukana)
hiivi mun takana (hiivi mun takana)
tanssi mun mukana (tanssi mun mukana)
kulje mun varjona (kulje mun varjona)
hyppää mun takia
tiputa sun aseet

ilman sanoja
sytytät mun tulen
lyöt mun rumpua
eikö me olla viattomia
sytytetään tulet pitkin rantoja

tiputa sun aseet

ilman sanoja
sytytät mun tulen
lyöt mun rumpua
eikö me olla viattomia
sytytetään tulet pitkin rantoja
pitkin rantoja
Ihanaa viikonloppua sinulle ja tanssi mun mukana.
Heidi

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Kiitos tästä päivästä ♥

Ihana, kesäisen lämmin päivä takana. Ja ihana kesäisen lämmin ilta vielä edessä jonka osittain ajattelin viettää tossuja ulkoiluttamalla. Aamu alkoi aika perinteisillä äitienpäivärituaaleilla. Kortteja lueskellessa, kahvia hörppiessä ja iloista pulputusta kuunnellessa. Aamupäivä käynnistyi leppoisasti ystävien kanssa nyyttärimeiningillä pidetyllä brunssilla. Tästä oli hyvä jatkaa hyvällä fiiliksellä mummuloihin ja taas takaisin kotiin. Viime aikoina elämä on korostanut merkitystään. Se on muistuttanut olemassaolostaan, hiipuu hiljalleen tai odottamatta viedään kokonaan pois. Kuinka tärkeää olisi lopettaa jossittelu ja sitkuttelu. Niinpä tänään olen ollut ertyisen kiitollinen, että olen saanut viettää aikaa monen läheisen ihmisen kanssa. Ja ettei menisi sitkutteluksi ja jossitteluksi lenkin suhteen niin nyt on se hetki kun vedetään lenkkarit jalkaan. 
Kiitos tästä päivästä ja ihanaa aurinkoista iltaa sinulle.
Heidi

perjantai 6. toukokuuta 2016

Leivontainspistä äitienpäivään


Viime postauksessa vilahtaneeseen suklaa-limekakkuun en ole saanut vielä reseptiä valmiiksi, joten se ei taida tähän äitienpäivään enää keretä. Muihin kevään ja kesään juhliin se sitten jo kerkiääkin. Keräsin kuitenkin muutamia kuvia blogini leipomuksista inspiraatioksi tulevaan sunnuntaihin ja niihin joihin on resepti olemassa niin linkkaan sinne suoraan. 

Pavlovaa tässä talossa rakastetaan sen kaikissa muodoissa ja sitä olen varmastikin elämäni aikana leipomut ehdottomasti eniten. Jatkossakin saattaa pari pavlovaa vilahtaa blogissa. 
Tästä pääset pavlovan resptiin, täytteinä toimiin kerma, marjat tai kevyt mousse. Vain mielikuvitus on rajana. 
Jotain mansikkaista ja lasillinen skumppaa.
Vinolla pinolla amerikkalaisia pannareita päivä ei voisi paremmin alkaa.
Suussasulavia suklaabrownieita kermavaahdolla, vadelmilla ja mintulla.
Löytyykö sunnuntaina jäätelökääretorttua kahvipöydästä?
Ihanaa, aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua sinulle.
Heidi

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails